Kävi ensimmäinen vieras sitten kissojen tulon. Lahjoitin hänelle kaikki kukat (kultaköynnöksen jätin itelleni, siitä kissat ei oo toistaiseksi olleet kiinnostuneita), kukkapylväät, parvekelaatikot ja semmoset, kun kyseessä on kukkaihminen ja kissat on niin vimmaisia puutarhureita. Leevi yllätti tulemalla heti paikalle, Lilli sen sijaan hetken pysytteli piilossa. Vierailun lopussa Leeviä alkoi ahdistamaan, kun vieras olisi halunnut Lillin silittämisen jälkeen silitellä Leeviä, että huomaisi turkkien eron. Se kipitteli karkuun heti kun meni vähän sinne suuntaankin, missä se oli. Höppänä. Kun oltiin saatu tavarat kannettua autoon ja olin taas yksin kotona, Leevi hiippaili vielä jonkun aikaa sen oloisena, että ottaa ritolat jos jossain edes risahtaa. Kyllähän se sitten relasi, huvitti vaan sen yhtäkkinen "aijoo, ei mun pitänytkään olla ihmisistä kiinnostunut"-kohtaus. 

Kissat ei ole menneet entiselle kukkapöydälle vielä kertaakaan, liekkö oppineet, että saattaa kissankarkotin suhahtaa jos sinne erehtyy. Nyt on sitten oppiminen siitä pois. Intouduin muutenkin järkkäämään, siirsin lipaston makkariin ikkunan luokse, siitä on tullut oivallinen tarkkailupaikka molemmille kissoille. Itsekin oon huomannu nojailevani siihen ja kyttääväni mitä ulkona tapahtuu, olkkarin ikkunasta kun ei näe kuin parvekkeen.

Parvekkeesta puheenollen: nyt sitä korjaillaan. Tulee listat tuonne seinän ja parvekerakenteen väliin, sieltä kun tuprutti lumet sisälle. Myöhemmin kun maa on jäässä ja kestää koneella ajamisen, tulevat tiivistämään kaiteen ulkopuolen, että vesi ei valu katon kautta parvekkeelle. Onneksi korjaavat, olin jo niin kypsä koko lasitukseen, että suunnittelin mielessäni vaikka mitä virityksiä styroksista uretaaniin.