Kissoilla on riivaaja päässy nenästä sisään ihan selvästi. Yöt varsinkin tuntuu olevan erinomaista riivaaja-aikaa. Leevi-rakas on saanut lähdöt makkarista aika monesti, viskasin toissayönä sitä viimein tyynyllä ja uskoi se sitten, että nyt ei ole hyvä aika kärttää yhtään mitään. Sillä viiraa taas päästä muutenkin tai sitten sillä on tosi aikaseen kevättä rinnuksilla. Se on rasittavuuteen saakka härkkiny mun kimpussa vuodenvaihteen jälkeen, saattaa istua tässä ja nuolla hiuksia esmeks. Leeville vuoden vaihtuminen raketteineen oli hieman liian jännittävää, sen piti pörhistellä mullekin, kun tulin parvekkeelta sisään. Lilli sen sijaan ei ollu millänsäkään, katseltiin yhdessä raketteja makkarin ikkunasta.

Eilen Leevi leikki jollain minkä se vain itse näki, hyökkäili sen näkymättömän kimppuun ja mourusi. Raapi mouruten ovia ja seiniä ja sai sitte yhtäkkiä hirveen hepulin ja juoksi pitkin poikin. Lilli toljotti sitä silmät teevadin kokoisina, että mikä helvetti tuolle tuli. Avasin partsin oven (kun se tavallisesti on ollu hyvä juttu hepakoissa ja muutenkin), mutta sen tuloksena kumpikin meni patterin päälle makaamaan, otti vissii tassuihin ikävästi kylmää. Nyt ootellaan ens viikon tulipalopakkasia, ei varmaan nappaa kumpaakaan parvekkeella reuhaaminen. Tai sitte ne taas yllättää ja ovat onnensa kukkuloilla järkyttävistä pakkaslukemista.

Luulin Lillin jättäneen rullaverhon rauhaan, kun jätän sen auki, mutta höpöhöpö! Kun meikä menee nukkumaan, se menee rämppäämään rullaverhoa ja miukuu/moukuu/maukuu. Eihän se kovaa ääntä pidä, mutta ei siinä saa nukuttua myöskään. Enkä tajua miksi se pitää sillon alottaa kun mä aion koisia, koko hiton muun ajan rullaverho saa olla rauhassa. No, oon nyt alkanut uskomaan, että suihkepullo on ainoa toimiva keino lopettaa kielletyt asiat. Verbaaliselle kiellolle ei korvaa lotkauteta eikä sille, että vaikka taputan käsiä, että "nyt loppuu saatana!" niin ainoa merkki siitä, että ylipäätään on kuullut asian on se, että korvat kääntyy taaksepäin, mutta siinä se vaikutus on. Tai sitten kurahdellaan viehättävän kysyvästi ja tullaan hakemaan rapsuja ja kun ne loppuu, niin sama meno jatkuu taas. Suihkepullon vedellä ei tartte osua ko vähä sinnepäin, niin jo tulee kiire ja homma jää siihen. Niinpä mä nukun suihkepullo vieressä. Viime yönä sitä ei tarvinnu käyttää enää sen jälkeen kun sain Lillin jättämään sen hiton rullaverhon rauhaan ja myöhemmin se tuli viereen nukkumaan niiko ennenkin. Ja Leevi herätti vasta kymmeneltä! Jei!